Saattohoitoa on kehitettävä

Kari Viholainen
Kari Viholainen

Saattohoidon tilaa yritetään Suomessa parantaa. Hyvä kuolemahanke omalta osaltaan tekee tätä työtä. Hyvä kuolema hankkeen saattohoidon kouluttajakoulutus alkaa syksyllä 2016 ja kestää keväälle 2017. Tämä koulutusohjelma tulee tarpeeseen. Tarvitsemme kautta maan enemmän tietoa ja osaamista.

Saattohoidon tilaa tulee pyrkiä saamaan tasa-arvoisemmaksi. Ongelma on siinä, että meillä on hyviä yksikköjä, joissa saa hyvää terminaalivaiheen hoitoa, mutta valitettavasti se jakautuu Suomessa eriarvoisesti. Tämä eriarvoisuus täytyy saada korjattua

Asia pitää huomioida myös tulevassa sote-uudistuksessa. Onhan tämän uudistuksen tavoitteenakin parantaa sairaanhoidonja terveydenhoidon tilaa niin perusterveyden kuin myös erikoissairaanhoidon osalta. Paljon puhutaan jo tulevasta valinnan vapaudesta ja yksilön oikeuksista. Sote uudistuksen ei tule ainakaan huonontaa saattohoitopotilaiden tilannetta.

Saattohoidossa korostuu hoidon yksilöllisyys, laatu ja kuolevan ihmisen laaja-alainen kärsimyksen lieventäminen. Yhä useammin yksilö haluaa olla kotona loppuun asti. Se voi toteutua vain hyvällä avohoidolla. Kotiin on turvattava sairaalatasoinen hoito. Se tarkoittaa teknisiä hoitovälineitä kuten kipupumppua. Tarvittaessa kotona voidaan toteuttaa myös suonensisäistä nesteytystä ja antaa mahdollisia suonensisäisiä lääkityksiä. Myös palliatiivinen sedaatio eli nukutus voidaan toteuttaa kotona, mutta nämä vaativat riittävää hoitotiimiä ja edellyttävät läheisten osallistumista kuolevan hoitoon.

Kotisaattohoitoa ei kaikkialla tunneta. Oulussa olemme edelläkävijöitä. Oulun kaupunginsairaalassa toimii kotihoitorinki ja se mahdollistaa kotikuoleman. Sitä palvelua on syytä entisestään tehostaa ja kaupungin tuleekin osoittaa siihen riittävä rahoitus ja henkilöstöresurssit on turvattava, jotta tulevaisuuden haasteisiin voidaan vastata ja potilaiden valinnan vapautta tehostaa.

Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi myös parantaa kuolevan omaisen asemaa. Usein läheinen väsyy tilanteessa, jossa hän yrittää jaksaa käydä töissä ja samaan aikaa huolehtia omaisen saattohoidosta. Usein se on mahdotonta toteuttaa.

Meidän tulisi pohtia yhtenä vaihtoehtona Ruotsin mukaista mallia. Siellä on mahdollista saada ansiosidonnaista vapaata omaisen hoitoon. Ruotsissa omainen voi saada 100 päivää vapaata menettämättä tulojaan. Suomessa omaishoitovapaa on palkaton.

Tosin Suomessa saa kyllä sairaslomaa palkallisena jos läheinen on kuolemassa. Saa siis keskittyä läheisen saattamiseen. Usein uupumus-diagnoosi ei käy, vaan lääkärintodistuksessa täytyy olla masennus / stressireaktio diagnoosi merkittynä. Jotkut hakevat myös palkatonta virkavapaata, mutta luonnollisesti se ei kaikkien kohdalla voi tulla kyseeseen, sillä onhan kyse myös toimeentulosta.

Useinkin työn tekeminen ja läheisen saattaminen samanaikaisesti on aivan liian raskasta. Myös kuolevan läheisen tulee huolehtia omasta jaksamisestaan. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja edut tulee tukea tätä jaksamista.

Kari Viholainen, Puheenjohtaja
Exitus ry

Oululehti 26.4.2016, Aamulehti 27.4.2016, Turun Sanomat 1.5.2016

Facebooktwitter

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *